Runsaammat sateet vaikuttavat urasyvyyteen ja ajoturvallisuuteen

Viime vuosina kesäsateet ovat yleistyneet ja rankkasateet voimistuneet. Tämä näkyy suoraan liikenteessä. Tiet ovat useammin märkiä, vettä kertyy helpommin urille ja vesiliirron riski kasvaa. Samalla korostuu usein aliarvioitu renkaiden urasyvyys.

Vesiliirto syntyy, kun renkaan ja tien väliin muodostuu vesikerros, jota rengas ei ehdi poistaa. Tällöin rengas menettää kosketuksen tiehen, eikä auto enää reagoi ohjaukseen tai jarrutukseen normaalisti. Runsaammat sateet lisäävät riskiä erityisesti tilanteissa, joissa vettä kertyy nopeasti tai tie on urautunut. Urautuneilla teillä vesi jää helposti ajouriin, jolloin renkaan kyky syrjäyttää vettä korostuu entisestään.

Myös ensimmäiset sateet pitkän kuivan jakson jälkeen voivat olla yllättävän liukkaita. Tien pintaan kertynyt pöly, lika ja öljyjäämät sekoittuvat veteen, mikä heikentää pitoa jo ennen kuin vettä on näkyvästi paljon.

Uusien kesärenkaiden urasyvyys on tyypillisesti noin 7–8 mm, ja niiden tehtävä on ohjata vettä pois renkaan alta. Suomessa lain sallima minimi on 1,6 mm. Lakisääteiset rajat on määritelty turvallisen käytön vähimmäistasoksi, ja nykyaikaiset renkaat on suunniteltu toimimaan turvallisesti näihin rajoihin asti.

Renkaan kuluminen vaikuttaa kuitenkin erityisesti märkäpitoon ja vedenpoistokykyyn. Mitä matalampi urasyvyys, sitä heikommin rengas pystyy poistamaan vettä tien ja renkaan välistä.

Hyvä urasyvyys tukee vedenpoistoa ja ajovakautta märällä tiellä. Urasyvyyden pienentyessä vedenpoistokyky heikkenee ja vesiliirron riski kasvaa, erityisesti vaativissa olosuhteissa.

Ajonopeus on yksi keskeisimmistä vesiliirron riskiin vaikuttavista tekijöistä. Mitä suurempi nopeus, sitä vähemmän aikaa renkaalla on poistaa vettä, ja sitä helpommin rengas menettää kosketuksen tiehen. Jo noin 80 km/h nopeudessa riski kasvaa märällä tiellä, ja yli 100 km/h nopeuksissa vesiliirto on mahdollista myös hyväkuntoisilla renkailla. Rankkasateessa turvallinen ajonopeus voi olla selvästi alhaisempi kuin kuivan kelin nopeusrajoitus.

Kuluneet renkaat voivat pidentää jarrutusmatkoja ja heikentää ajettavuutta erityisesti märällä. Siksi ajotapa ja tilannenopeus on tärkeää sovittaa renkaiden kuntoon ja vallitseviin olosuhteisiin.

Urasyvyys kannattaa tarkistaa säännöllisesti, erityisesti ennen kesäkautta ja sen aikana. Yksinkertainen tapa on käyttää kahden euron kolikkoa. Jos kolikon hopeareuna jää näkyviin, urasyvyys on alle noin 4 mm ja renkaiden kunto kannattaa arvioida.

Turvallisuutta voi parantaa seuraamalla renkaiden kuntoa ja ennen kaikkea sovittamalla ajonopeus olosuhteisiin: nopeutta vähentämällä sateella ja vesilammikoissa, pitämällä riittävän turvavälin sekä välttämällä äkillisiä ohjaus- ja jarrutusliikkeitä.

Jos auto joutuu vesiliirtoon, tärkeintä on säilyttää rauhallisuus. Pidä ohjaus suorassa, nosta jalka kaasulta ja vältä jarruttamista, kunnes pito palautuu.

Renkaiden kunto, riittävä urasyvyys ja olosuhteisiin sopiva tilannenopeus korostuvat entistä enemmän kesäajossa.