Katsaus renkaiden kierrätykseen Suomessa – kohti suljettua materiaalikiertoa

Suomalainen renkaiden kierrätysjärjestelmä on kehittynyt maailman kärkitasolle. Nykyisin kierrätys ei tarkoita pelkästään käytettyjen renkaiden keräämistä, vaan se on osa laajempaa kiertotalouden ekosysteemiä, jossa renkaat nähdään arvokkaana raaka-aineena uusien tuotteiden ja teollisten prosessien lähtökohtana.
Tämä artikkeli kokoaa yhteen Suomen Rengaskierrätys Oy:n Renkaankierrätys-lehdenajankohtaisimmat aiheet ja tarjoaa katsauksen renkaiden kierrätyksen nykytilaan Suomessa.

Raskaan liikenteen ammattilaisille pinnoittaminen on selkein tapa yhdistää taloudellisuus ja ympäristövastuu. Kun vanhan renkaan runko pinnoitetaan uudelleen, sen käyttöikä pitenee ja uuden valmistuksen tarve pienenee.
Pinnoitettu rengas kuluttaa jopa 70 % vähemmän raaka-aineita ja energiaa kuin uusi, mutta tarjoaa saman suorituskyvyn.

Pinnoittaminen onkin yksi tehokkaimmista keinoista vähentää logistiikka-alan hiilijalanjälkeä ilman kompromisseja turvallisuudessa. Samalla se luo työpaikkoja ja vahvistaa rengasalalla kierrätyksen taloudellista kannattavuutta.

Rengaskierrätyksen seuraava teknologinen harppaus on kemiallinen kierrätys eli pyrolyysi. Menetelmässä renkaiden kumi muunnetaan öljyksi, jota voidaan jalostaa edelleen petrokemian teollisuuden raaka-aineeksi.

Uudet jalostusprosessit mahdollistavat sen, että renkaista valmistettua pyrolyysiöljyä voidaan hyödyntää jopa auton osien, kuten ajovalojen, polykarbonaattien valmistuksessa.
Kyseessä on ratkaisu, joka sulkee materiaalikierron ja käytetty rengas voidaan muuttaa takaisin raaka-aineeksi uusille renkaiden ja muovituotteiden tuotantolinjoille.

Kemiallinen kierrätys lisää myös energiaomavaraisuutta ja tuo Suomelle mahdollisuuden kasvattaa omaa kierrätyspohjaista raaka-aineen tuotantoa ilman fossiilisia tuontipolttoaineita.

Kierrätyksen arvoketju laajenee myös teollisuuden ulkopuolelle. Suomalaisten renkaiden kierrätyksestä syntyvää granulaattia on alettu käyttää laajalti urheilurakentamisessa.
Granulaatti sai virallisen hyväksynnän kansainvälisissä testeissä jalkapallo- ja yleisurheilukenttien pintamateriaaliksi.

Veikkolan urheilukenttä Kirkkonummella toimii kotimaisen uusiomateriaalin esimerkkinä: sen pintakerros sisältää yli 40 000 kiloa suomalaista rengasgranulaattia. Materiaali on kestävä, vettä läpäisevä ja edullinen, ja sen käyttö vähentää tuontimateriaalien tarvetta.
Tämä osoittaa, että renkaista valmistetut kierrätysmateriaalit ovat jo nyt riittävän laadukkaita korvaamaan muita vaihtoehtoja laajassa mittakaavassa.

Renkaiden kierrätys on myös digitalisoitunut. Uusi tilaus- ja raportointijärjestelmä mahdollistaa sen, että huoltamot ja rengasliikkeet voivat tilata käytettyjen renkaiden noudon suoraan Rengaskierrätys-mobiilisovelluksella.
Sovellus mahdollistaa kuormien kuvaamisen, noutojen seurannan ja raporttien lataamisen suoraan verkkopalvelusta.

Tämä yksinkertaistaa noutojen hallintaa ja helpottaa yrityksiä täyttämään tuottajavastuun velvoitteet ilman ylimääräistä hallinnollista työtä. Samalla logistiikka tehostuu ja keräysketjun päästöt vähenevät, kun reittejä voidaan optimoida datan perusteella.

Vuonna 2025 renkaiden kierrätys Suomessa on saavuttanut tason, jossa kiertotalous ei enää ole erillinen tavoite, vaan se on osa alan arkea.
Renkaat kerätään lähes täydellisesti, pinnoitus säästää materiaaleja ja energiaa, granulaatti löytää tiensä uusiin sovelluksiin ja kemiallinen kierrätys avaa mahdollisuuden aidosti suljettuun kiertoon.

Rengas ei enää päädy jätteeksi, vaan se saa uuden elämän ja joskus kirjaimellisesti takaisin tien päälle.
Kokonaisuus muodostaa esimerkin siitä, miten suomalainen teollisuus, logistiikka ja teknologia voivat yhdessä rakentaa järjestelmän, jossa ympäristövastuu ja liiketoiminta kulkevat samaan suuntaan.

Renkaiden kierrätyksestä on tullut paitsi ympäristöteko, myös teollisen uudistumisen tarina.